Hiihtoretki Semdsbyn pelloilla su 24.2.2013
Aurinkoisessa, muutaman asteen pakkassäässä Smedsbyn pelloilla.
Juoma – ja filmaustauko.
Hiihtelyä Haukilammella 1. – 3.2.2013
Hiihtoviikonloppu Haukilammella Nurmijärvellä. Osallistujia 24. Leuto pakkassää, keli erinomainen. Ladut loistavassa kunnossa ja maasto riittävän helppo.
Meiko la 3.11.2012 (viiden lammen kierros)
Pyhäinpäivän retken suuntana oli Meikon pohjoispuolella sijaitseva Dorgarnin ylänkö. Lähtöpaikkana oli Meikon vesilaitoksen P-paikka. Kierros kulki viiden lammen kautta: Kotolampi, Mustjärvi, Kakarlampi, Immerlampi ja Korsolampi. Osallistujia 18. Sää pilvinen, alussa usvainen, loppua kohti kirkastuva.
Katso kuvia Albumissa.
Retki Jurmoon ja Utöseen 5. – 7.10.2012
Erittäin onnistuneelle retkelle osallistui 21 polkulaista. Sää suosi: ilma täysin pilvetön kumpanakin päivänä, lännen ja lounaan puoleinen tuuli kohtalainen/navakka.
Katso kuvia Albumissa.
Kikkovenesoutu su 5.6.2011
Kirkkonummen Soutajat järjesti yhdistyksellemme mahdollisuuden tutustua kirkkovenesoutuun.
Soutajia oli mukana kesäisenä aamupäivänä kaikkiaan 13.
Lisää kuvia Albumissa.
Meiko-Kela-Meiko -erämaahiihto 6.3.2011
Porkkalan Polun erämaahiihto osoittautui täyosumaksi, sillä peräti 43 hiihtäjää lähti laskiaissunnuntaina sivakoimaan vesilaitoksen luota läpi Meikon metsien ja yli järvien kohti Kelan kartanoa ja takaisin. Matkaa tuli yhteensä 20 km. Suosiota lisäsi hieno sää, sillä kevättalvinen auringonpaiste ja kirkas sininen taivas olivat täydellinen tausta onnistuneelle laturetkelle.
Vaikka jotkut olivat ensimmäistä kertaa hiihtämässä tänä vuonna, luistavat ja helpot ladut eivät käyneet ylivoimaisiksi. Tapahtuma toimi myös kotiseutuoppina, sillä hiihtoon osallistui useampia vasta Kirkkonummelle muuttaneita.
’Tämä oli täydellinen talvitapahtuma. Oli kuin olisi postikortissa hiihtänyt.’
’Uskomatonta kuinka upeita paikkoja meillä on ihan tässä kotiemme lähellä muutaman sauvan vedon päässä.’
Edellä olevan tyyppisiä kommentteja kuului osallistujien suusta ja jokainen hiihtäjä oli iloissaan saamastaan kokemuksesta. Hiihtäminen luonnonladuilla metsissä ja järvillä teki selvästi vaikutuksen.
Hiihto Gesterbyn-Smedsbyn pelloilla 20.2.2011
13 polkulaista nautti talvisesta auringonpaisteesta ja kirpeästä pakkassäästä Gesterbyn – Smedsbyn takaisilla peltoaukeilla. Pakkasta noin 15 astetta, mutta onneksi oli aivan tyyntä.
Ryhmä puolimatkan ’krouvissa’ lämpimän glögin juuri nauttineena ja valmiina paluumatkalle
Patikka Evolle 1. – 3.10.2010
Hämeenlinnan ja Padasjoen kuntien alueella sijaitseva Evo on yksi Etelä-Suomen suurimmista metsäalueista. Sen maasto on pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Retkeilyaluetta hallitsee sen keskiosan harjumaisema, jonka vastapainona alueen reunat ovat kivikkoisempia ja vaikeakulkuisempia.
Perjantai-iltana osallistujien autot suunnistivat ruskassa kylpevien maisemien halki Rahtijärven kämpälle. Tervehtimisten ja kuulumisten vaihdon jälkeen majoituttiin tyytyväisenä paikan siisteydestä ja tilojen avaruudesta. Tällä kertaa kunnon patjat, oikeat sängyt, puhtaat lakanat ja pyyhkeet talon puolesta! Sisävessat. Kämpällä oli iso keittiö tiskikoneineen ja ruokailutila riitti isommallekin porukalle kokoontua. Keitettiin tulokahvit ja laitettiin sähkösauna päälle. Osa porukasta saunoi viikon pölyt pois. Majoituksessa oli useampi suihku käytettävissä ja hanasta tuli lämmintä vettä – ei aina itsestään selviä asioita edullisissa yhdistysmajoituksissa. Turistiin mukavia kahvipöydässä ja käytiin seuraavan päivän ohjelma ja aikataulu läpi. Tutkittiin kartalta Sorsajärven 12 – 14 km lenkkiä, jolle päätettiin lähteä reput pakattuna 9:30.
Lauantaiaamuna aktiivijäsenet hoitivat aamiaistarjoilut kattauksineen. Sormi ei mennyt suuhun edes oikean ryyni- ja vesisuhteen arvioinnissa. Aamiaispöydässä keskusteltiin yöunen laadusta. Kaikki eivät osaa nukkua vieraissa paikoissa ja joillakin on uniongelmia – ehkei kuitenkaan patikkapäivän jälkeen?
Aamiaisen jälkeen keittiö alkoi täyttyä repuista, juomapulloista, termareista, leipäpinoista, hedelmistä ja nuotiomakkaroista. Aina joltain on unohtunut termari kotiin! Ulkona näytti usvaiselta ja viileältä, lämpötila oli alle viisi astetta. Mietittiin oikeaa pukeutumista patikassa ja taukopaikalla. Retkelle lähdettiin pihajumpan ja ryhmäkuvauksen jälkeen. Retkeläisten pääluku oli 14.
Porukka eteni rauhallisesti reittiä pitkin jonossa, vetäjä edessä ja tarkkailija viimeisenä. Jonon sisäosissa tapahtui koko ajan paikkojen vaihtoa, koska kaikki halusivat keskustella kaikkien kanssa. Puheensorinaa riitti kumpuilevassa, helpohkossa maastossa metsikössä järven rannan tuntumassa. Muitakin retkeilijöitä nähtiin. Jotkut olivat yöpyneet laavuilla tai teltoissa, monia naisporukoita oli liikkeellä.
Makkaranpaistopaikallakin oli vielä usvaista ja viileää, vaikka kello oli reilusti yli puolen päivän. Meistä yhdellä oli revähtänyt pohje, yksi tunsi olonsa huonovointiseksi epäillyn nestehukan takia. Pohkeeseen ensiapupakkauksesta kylmäpakkaus, huonovointista juotettiin ja komennettiin laavuun pitkäkseen. Tankkaustauon jälkeen kaikki olivat halukkaita ja valmiita matkaan, vaikka ’potilaiden’ olisi ollut mahdollisuus jäädä odottamaan kyytiä laavulle.
Taivas oli auennut ja aurinko lämmitti mukavasti, vieläkään ei tuullut. Pääjoukko jatkoi suunnitellulle reitille, jalkatoipilas saatettiin varmuuden vuoksi hiekkatietä pitkin kämpille ja samalla päästiin käynnistämään jokirantasaunan saunanlämmitys.
Lämmitystä varten oli käytettävissä kunnon koivuhalkoja tuohineen. Vesi kannettiin joelta ämpäreillä pataan ja saaveihin. Tulet syttyivät helposti jatkuvalämmitteisen kiukaan ja padan alle. Molemmat tulipesät vetivät hyvin. Siistin ulkoterassin harjaus lehdistä syksyauringossa sai mielen hyväksi ja on rentouttavaa.
Saunanlämmityksen aikana pääjoukko oli tullut takaisin. Osa istui yhteisellä päiväkahvilla, osalle maistui päivänokoset ennen saunaa. Ainakin naisten saunavuorolla lauteilla oli kova pulina ja melkein kaikki halusivat uida kahdeksan asteisessa joessa! Miehetkin viihtyivät saunalla omalla vuorollaan eikä aikataulut enää pitäneet, mutta retkillähän ei nipoteta.
Tilattu kiusausillallinen salaatteineen ja omenapiirakoineen tuli ajallaan cateringfirmasta, joka huolehti ruoan myös esille. Iltaa istuttiin yhdessä noin kymmeneen asti. Aamuksi sovittiin lyhyehkö patikka ja marjastus tai sienestysmahdollisuus.
Sunnuntaina samat aamiaiskuviot ja sen jälkeen pikkulenkki. Puolukoita ei näkynyt missään, mutta suppilovahveroita ja tatteja löytyi. Illan eväillä ruokittiin retkeläiset myös sunnuntaina ennen kotiinlähtöä!
Kiitokset onnistuneen syysretkestä ja mukavasta seurasta!
Teksti ja kuva: Anita Heinonen